Kun voiman ja ketteryyden symbolit laitetaan rinnan, ei ole epäilystäkään, kummanko oletetaan voittavan. Leijona on lipuissa ja vaakunoissa suosikkieläin. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Olemme tottuneet näkemään luontofilmeissä, kuinka leijona hyökkää, gaselli kaatuu ja sitten tupsuhännät ovatkin aterialla. Käsitys leijonan ylivoimasta on yleinen. Olemme halunneet leijonan vaakunaammekin – maassa, jossa leijona ei koskaan ole luonnossa ollut.
Johtaja sitoutuu muutokseen
Käynti Krugerin luonnonpuistossa paljastaa toisen totuuden. Kun gasellit lisääntyivät siellä enemmän kuin ravintotilanne salli, puiston valvojat ampuivat van-hoja ja vaivaisia gaselleja. Seuraus oli yllättävä: leijonat laihtuivat ja alkoivat nähdä nälkää.
Liikemaailmassa, aivan kuten luonnossakin, leijona edustaa voimakasta kilpailijaa. Todellisuudessa leijonan hyökkäyksistä vain kymmenen prosenttia onnistuu, ja silloinkin saaliiksi tapaavat jäädä vanhat, vasat tai vaivaiset. Gasellin on mahdollista voittaa vahvempansa nopeudella ja ketteryydellä.
Toimintaympäristön muuttuessa entistä nopeammin kannattaa myös organisaatioiden panostaa gaselliominaisuuksiin. Ruotsalaiset ovat nimenneet gaselliksi yrityksen, joka kasvaa enemmän kuin 50 prosenttia kolmena vuonna peräkkäin. Mutta gaselliominaisuuksia eivät tarvitse ainoastaan nopeasti kasvavat yritykset tarvitse. Tavallinen vakaa organisaatiokin tarvitsee nopeutta ja ketteryyttä selvitäkseen kilpailussa ja tuodakseen innovaatioita markkinoille onnistuneesti.
Organisaatiosta ei voi tulla ketterää ilman ketteryyteen kehittävää johtamista. Johtamiskulttuuri on organisaatiokulttuurin ytimessä, joten ketteryyden ja nopeuden lähde on johtamisessa. Muutosta ei voida ajatella ilman siihen sitoutunutta osaavaa joh-tamista.
Ketteryys vai voima?
Uusin johtamistutkimus paljastaa, että ketteryys ja nopeus toimintaympäristön ja kilpailun muuttuessa ovat mahdollisia vain, jos johtamisen infra on viritetty tukemaan gasellijohtamisen vaateita. Suurissa organisaatioissa jopa yli puolet johtamisen vaikuttavuudesta on kiinni siitä, mitä johtamisjärjestelmä ja johtamisprosessi sallivat ja mahdollistaa johtajalle. Leijona saa gasellin kiinni, kun ponnistuksen pohja pettää.
Gaselliominaisuuden kehittäminen organisaatioon kulminoituu ylimpään johtoon, jonka täytyy tietää ja oivaltaa, miten se johtamista johtamalla voi mahdollistaa ketteryyden organisaatiossa.
Rajat ylittävä yhteistyö
Seniorijohto määrittää, missä puitteissa johtaminen tapahtuu, mitä mitataan ja mistä palkitaan. Onnistunut innovaatiotoiminta edellyttää useimmiten verkottumista, asiakaskeskeisyyttä ja rajat ylittävää yhteistyötä. Monissa organisaatioissa johtaminen keskittyy vain omien alaisten johtamiseen ja mittarit on viritetty seuraamaan lopputuloksia eikä innovaatioiden syntyprosessia.
Kun valta ja vallan merkit ovat tärkeämpiä kuin saavutukset – kun uskotaan leijonaan – ei gaselliominaisuuksia synny. Toimintaympäristön nopeat muutokset kuitenkin vaativat ketteryyttä jopa julkishallinnon organisaatioilta, puhumattakaan kasvuun tähtääviltä yrityksiltä.
Avain on gasellijohtaminen, joka vaatii johdolta uudenlaista ajattelua, uusia johtamisen työkaluja ja uutta osaamista.
Lue artikkeli tästä: Mediaplanet Innovaatiot-liite
FAKTAA JOHTAMISESTA
Johtamisen innovaatio
- Gasellijohtaminen perustuu toimintaympäristön ja kilpailutilanteen nopeiden muutosten luomiin vaateisiin johtamiselle. Suomen laajimmassa johtamistutkimuksessa löydetty G-tekijä selittää 42–65 prosenttia johtamisen vaikuttavuudesta.
- Johtamisen tehokkuuteen on haettu sata vuotta ratkai-sua tutkimalla johtajaa ja hä-nen toimintaansa, vaikka johtamisen tehokkuuden ratkaisevat johtamiskontekstin – liiketoiminta- ja organisaatio-ympäristön –vaateet.
- Perinteisesti on uskottu johtajan pystyvän vaikuttamaan noin 20 prosenttiin tuloksista. Suuri suomalainen johtamistutkimus paljastaa sen, että johtamisen vaikuttavuus voi olla yli 50 prosenttia. Silloin ylimmän johdon on huolehdittava gasellijohtamisen edellytyksistä – on johdettava johtamista