Väitöskirjan saaminen valmiiksi, vaikkakin vasta ohjaajan kommentteja varten, oli aikamoinen kokemus. Neljän kesän kesälomat siihen meni – ja toki muutakin aikaa. Eikä pelkästään minulta.
Väitöskirjan referenssilistassa on viittauksia ja lainauksia yli 300 johtamisen tutkijalta. Tässä niistä muutama ”johtamisen kesäajatus”. Lainaukset puhuvat puolestaan, mutta olen kommentoinut niitä muutamalla rivillä.
”Minusta management ilman leadershippiä on sydämetöntä ja masentavaa. Leadership ilman managementtia on irrallista. Jos sinä johdat ilman managementtia, sinä et tiedä, mitä tapahtuu. Käsitteellisesti voimme erotella leadershipin ja managementin, mutta käytännössä meidän EI pitäisi sitä tehdä.”
– Henry Mintzberg, MIT Sloan Managenet Review, Fall 2009
Henryn yhteenveto on suomalaisittain selväjärkinen ja ymmärrettävä. Suomen kielessä emme ole edes erottaneet managementtia ja leadershippiä; me puhumme johtamisesta, joka tapahtuu kokonaisvaltaisesti koko ajan kytkeytyen molempiin käsitepuoliin – sekä leadershippiin että managementtiin. Itse asiassa anglosaksinen johtamisen jako on estänyt näkemästä johtamisen kokonaisuutta.
“Monet uudet johtamisteoriat eivät huomioi kontekstia. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ne huomioi ympäristön ja organisaation vaikutuksia prosessiin.”
– Boal K.B. ja Hoojiberg, R. The Leadership Quarterly 11(2000)515-549
Rajaamalla asian sopivasti käsiteltäväksi tutkijat tuottavat malleja, jotka eivät ole valideja käytännössä. Käytännön johtamisen ja johtajan kannalta tällainen on surullista.
“Konteksti, missä johtaminen tapahtuu, ei ole saanut paljon huomiota”
– Antonakis et al. Methods for studying leadership.2004.
Kontekstin ottaminen mukaan johtamisen tutkimiseen laittaa suuren osan johtamistutkimusta uusiksi!
“Johtamisen ja tulosten välinen suhde hämmentää edelleen tutkijoita. Ehkä suuri dilemma on se, että johtamista tarkastellaan omana kokonaisuutenaan ilman, että huomioitaisiin johtamisen konteksti. Johtamisen rooli ja tyyli riippuvat johtamiskontekstin vaateista”
– Kathryn Eggleston ja Rabi Bhagat, Human Relations 46(1993)1199-1192
Perinteinen johtamistutkimus sanoo, että johtaja vaikuttaa noin 20 prosenttiin tuloksista. Käytännön ihmisiä tämä ihmetyttää, koska se on vastoin havaintoja ja käytännön kokemuksia. Prosenttiluku pitää paikkansa, jos ajatellaan johtamisen vuorovaikutteista suoraa vaikuttamisosaa. Mutta jos konteksti – strategiat, rakenteet, systeemit, prosessit, substanssipäätökset jne. – huomioidaan, johtamisen vaikuttavuus on kaksin- tai jopa kolminkertainen.
”Viimeisen 15 vuoden aikana on kirjallisuudessa jatkuvasti lisääntyvässä määrin tuotu esille tarvetta kiinnittää huomiota enemmän organisaatiokontekstin rooliin johtamiskäyttäytymiseen ja tuloksellisuuteen vaikuttavana tekijänä.”
– Lyman Porter ja Grace Laughlin, The Leadership Quarterly 17(2006) 559-579
Kriitikkojen määrä on kasvanut. Me tarvitsemme toimivan johtamismallin, joka vastaa todellisuutta.
”Johtaminen ja sen tuloksellisuus riippuvat suurelta osin kontekstista. Tämä on johtamisen laiminlyöty alue. Johtaminen on syntyvä sosiaalinen rakenne uniikissa ympäristössä – kysymyksessä on ”contextual leadership”.
– Osborn, R., Hunt, J. ja Jauch, L. Leadership Quarterly 13(2002)793-837
Ei ihme, että väitöskirjan nimeksi tuli Contextual Leadership. Kontekstin monimuotoisuudesta johtuen väitökirjan tekeminen oli varsin vaativa juttu. Haastattelimme 230 johtajaa ja tilastolliseen vaiheeseen saatiin kaikkiaan käyttöön 12 000 vuotta johtamiskokemusta.
Nyt tutkimus on kansissa. Vaikka se vaatii tuunaamista ja viimeistelyä ennen hyväksymistään, tuloksena on kattavin johtamismalli, mitä kirjallisuudesta löytyy.
Väitöskirjan lisäksi tarkoitus on tehdä syntyneestä aineistosta väitöskirjaa helpommin luettava kirja sekä koulutusmoduulit oppimisprosesseihin.
Johtamisen kokonaisuus ja vaikuttava johtaminen merkitsevät sitä, että Contextual Leadership on hallinnassa – ja saadaan hallintaan mm. johtamisen G-tekijän avulla.