Yhtä jalkaa -yritys herää ketterään kiihdytykseen

Yhdenmukainen toiminta on suorassa suhteessa tuloksellisuuteen; näin uskottu ja nähty asian olevan.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana One Company -ajatus on ollut lukemattomien kehityshakkeiden nimessä – välillä ääneen lausuttuna, välillä taustalla olevana tavoitteena. Tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa organisaation toiminta. Ja yhdenmukaisuutta on saatu aikaan, välillä jopa pakottaen esimerkiksi IT- tai laatujärjestelmän avulla.

Enemmän samaa

Kun yhdenmukaistaminen johtaa parempiin tuloksiin, johto haluaa sitä tietysti lisää. Mielenkiintoista kuitenkin on, että on olemassa kypsymispiste, jonka jälkeen aikaisemmin lisäarvoa tuottanut yhdenmukaisuus alkaa syödä lisäarvoa ja tuottaa huonompia tuloksia.

Monet hyvät yritykset ovat yhdenmukaistaneet toimintansa jopa niin pitkälle, että ne ovat lähellä tai jo ylittäneet sen pisteen, jossa yhdenmukaisuus on tuottavuutta lisäävä tekijä. Kontrolloivista systeemeistä on saattanut muodostua muutosten jarru ja hidaste kiihtyvässä kilpajuoksussa.

Nopeaa ketteryyttä

Yhtä jalkaa astuvat yritykset ovat heräämässä. Vauhtia kiihdytetään ja nopeutta lisätään, mutta samalla vaaditaan gasellimaista ketteryyttä. Fast Company ei halua junamaista nopeutta, vaan kykyä suunnata nopeutensa joustavasti ja ketterästi. Se haluaa olla Fast & Agile Company.

Nyt konsultilta kysytään ”kiihdytettyä omistaja-arvon kasvattamista”, ”nopeutettua transformaatiota” ja ”ketteryyttä yrityksen kansainvälistämisessä”.

Mikä sitten on oikea suhde yhdenmukaisen toiminnan ja asiakaslähtöisen ketteryyden välillä?

Esimerkiksi jos HR-käytännöt ovat huterat, voi käydä näin joulun alla, että työntekijä ei saakaan odottamiaan ylityörahoja joulukuun palkassa. Palkkatieto ei tullut ajoissa palkanmaksuun. Tällainen ei tee hyvää motivaatiolle. Kun yhtenäinen käytäntö saadaan toimimaan ja tiedonkulku katkeamattomaksi ja oikea-aikaiseksi esimiehiltä palkanmaksuun, se lisää tuottavutta. Joulun ostoksiin tarkoitetut tulevat tilille silloin, kun pitääkin.

Kun suorituksen johtamisen menetelmät ja tavat delegoidaan jokaisen yksikön asiaksi, saadaan aikaan osaoptimoiva tilkkutäkki. Kun tilanteeseen luodaan yhtenäiset työkalut ja käytännöt, ohjausvoima lisääntyy, syntyy koordinaatiota ja tehokkuutta.

Kummassakin esimerkissä yhtenäisyys tuotti tulosta.

Johdon tunnistettava piste, jossa yhtenäisyys alkaa vähentää tuottavuutta. Näin helposti tapahtuu, jos kehitystä tehdään toiminnon tai funktion sisäisin ehdoin.

On muutettava keinoja ennen kuin enemmän samaa alkaa tuottaa huonompia tuloksia.

Ymmärrys auttaa

Ei ole olemassa ”parasta käytäntöä”, joka sopii kaikille ja kaikkiin tilanteisiin. Mutta on olemassa ”paras käytäntö”, joka sopii tietyn strategian toteutukseen tietyssä yrityksessä. Ymmärrys omasta tilanteesta auttaa löytämään strategiaa tukevat keinot.

Usein asiakkaan ja markkinan syvällinen ymmärtäminen auttaa löytämään oikeat reunaehdot myös kehittämiselle. Sen vuoksi jokaisen prosessin päässä pitäisi olla asiakas, jolle annetaan valtaa vaikuttaa prosessiin. Vihainen asiakas auttaa kovapäisimmänkin ymmärtämään asiakkaan näkökulman; harva johtaja vain tohtii tuomaan vihaisen asiakkaan henkilökuntansa kuultavaksi.

Asiakas ketteryyden lähteenä

Itse asiassa jokaisella tulisi olla asiakas. Jokaisen organisaatiossa tulisi tietää, kuka tai ketkä hänen asiakkaitaan ovat. Jokaisella tulisi olla oikeus tietää, kuinka tyytyväisiä hänen asiakkaansa ovat, ja velvollisuus pitää asiakkaansa tyytyväisinä.

Edellä kuvattu neljäosainen periaate voidaan laittaa käytäntöön. Se muuttaa kulttuuria, käytäntöjä, mittareita ja toimintaa.

Periaate sovellettuna esimerkiksi johtamiseen merkitsee sitä, että myös johtajalla on asiakkaansa (johdettavat), joiden tyytyväisyydestä hän vastaa. Oikeus tietää merkitsee sitä, että johtaja saa mitattua palautetta säännöllisti esimerkiksi kolmen kuukauden välein. Tulos velvoittaa käsittelemään asian johdettavien kanssa ja tarvittaessa parantamaan johtamista.

Menetelmä tuo ketteryyttä johtamiseen, kun johtamisen vaateet johdetaan strategiasta ja johdettavat kertovat täyttääkö johtaja vaateet johtamisellaan.

Johtamiskulttuuri on yrityskulttuurin ytimessä. Ketteryyden rakentaminen lähtee siitä, että johtaminen valjastetaan toteuttamaan se. Ilman johtamiseen luotua ketteryyttä, sitä ei luoda myöskään organisaatioon.