Harvard Business Schoolin ja monien johtamisen tutkijoiden mielestä johtajan on pystyttävä ”kaksikätiseen” johtamiseen.
Ei riitä, että harjoitamme päivittäisen johtamisen erinomaiselle tasolle. Ympäristön, teknologian ja pelisääntöjen nopeat muutokset johtavat elinkaarten päättymiseen ja vaativat strategian hallintaa sekä erinomaisuuden kehittämistä myös strategisen johtamisen alueella.
Uusin johtamistutkimus paljastaa kuitenkin, että on olemassa kolmas johtamisen alue, jota sen enempää tutkijat, johtajat kuin organisaatiotkaan eivät ole tunnistaneet omaksi johtamisalueekseen. Kuitenkin tämä kolmas alue ratkaisee strategian toteutumisen ja IMD:n tutkimuksen mukaan sen osaaminen on ratkaiseva myös johtajan uran kannalta. Strategian käytäntöön viennin epäonnistuminen on 70 prosentissa tapauksista syy johtajan erottamiseen.
Johtamisen kolmatta ja vaikuttavaa aluetta voitaisiin käsivertausta käyttäen kutsua johtajan ”välikädeksi”, koska se sijoittuu strategian ja operaatioiden väliin.
Tältä johtamisen alueelta puuttuu yleisesti hyväksytty ja käytetty nimi. Toiminnallisesti se on strategian tekemisen jälkeistä käytäntöön viennin designia. Siihen liittyy organisaation päätöksenteon uudelleen roolitusta, organisaation kulttuurin designia viemään käytäntöön uudet strategiat. Se on kyvykkyyksien ja kompetenssien varmistamista, muutoksen vaiheistamista ja mittarointia, uusia työkaluja ja niiden käytön opettelua. Se on muutoksen johtamista, johon liittyy ketteryyden ja nopeuden vaade.
Itse kutsun sitä Gasellijohtamiseksi.
Johtamisen kokonaisvaikuttavuudesta jopa kaksi kolmasosaa latautuu johtamisen kolmannelle alueelle. ”Kolmannen käden” toimivuus on erityisen tärkeää organisaatioissa, joilla on useita toimipaikkoja, kansainvälistä toimintaa, jotka ovat kooltaan suuria tai toimivat julkishallinnon alueella.
Jokaisella organisaatiolla on oma leijonansa; suurempi kilpailija, toimialamuutos, teknologian uusi sukupolvi tai direktiivi. ”Leijonan” tunnistaa siitä, ettei sitä vastaan kannata taistella. Vastaanpanijat syödään lounaaksi.
Gaselli menestyy leijonaa vastaan nopeudellaan ja ketteryydellään.
Gasellimaisia ominaisuuksia ei synny organisaatioon ilman, että ne ensin viedään johtamiseen.
Strategian käytäntöön vienti ja mittarointi, muutoksen hallinta, kulttuurin saaminen tukemaan haluttua tulevaisuutta ja johtamisprosessin kehittäminen tukemaan muutosta ovat tärkeiksi koettuja asioita. Useimmat johtajat ja heidän organisaationsa ovat kuitenkin puutteellisesti varustettuja tähän tehtävään. Turhaan. Uusin tutkimus ja viimeaikainen kehitys ovat tuoneet niin menetelmät kuin välineet johtajan ulottuville. Ne täytyy vain opetella ja ottaa käyttöön.
Gasellijohtaminen on luotu menestykseen tähtäävien johtajien päivitysohjelmaksi.
Kaksi päivää voi muuttaa johtamisnäkemyksen sen vuoksi, että ne antavat täysimittaisen diagnoosin osallistujaan kohdistuvista johtamisen vaateista. Niin liiketoiminnan, organisaation kuin johtamisprosessin vaateet tulevat selkeiksi. Sen lisäksi osallistuja saa omasta johtamistyylistään Gasellijohtamisprofiilin. Visuaalinen ja benchmarkkaava kuva antaa energian ja konkretisoi kehittämisen tarpeen.
Kun johtajan tietoisuus viedään uudelle tasolle ja annetaan välineet ja taidot kehittämistarpeiden kohtaamiseen, on mahdollisuus kasvattaa ”kolmas käsi” johtajalle, joka jo osaa niin strategisen kuin operatiivisen johtamisenkin.